Saba Freiburg 7 Automatic

Eräs 1950-luvun radiovastaanotintuotannon jalokivistä on sakalainen Saba Freiburg 7, joka mallivuotenaan 1956-57 oli mallisarjansa suurin ja kaunein vastaanotin. Runsaasti varusteltu radio on hyvin kookas, ja painoakin on kertynyt reilut parikymmentä kiloa. (Radiomuseum.) Erikoisuutena vastaanottimessa on täysin automaattinen moottoroitu kanavahaku, jonka toimintakytkin on radiokotelon alareunassa.

Saba Freiburgissa on ominaisuuksia moneen tarpeeseen: neljä aaltoaluetta, puhe- ja musiikkivalintakytkimet, äänenvärinsäätimet bassolle ja diskantille, vauhtipyöräviritys, automaattinen kanavahaku, säädettävä ferroceptor-antenni sekä näköviritysputki.

Freiburgin takakansi on täynnä ilmanvaihtoaukkoja, sillä 12-putkinen vastaanotin vaihtovirtamoottoreineen tuottaa paljon lämpöä. Tehonkulutus on noin 90 wattia.

Lisäkaiutin-, magnetofoni-, levysointin- ja antenniliittimen lisäksi vastaanottimeen on ollut saatavilla langallinen kaukosäädinyksikkö. Kaukosäätimellä on voinut käyttää automaattiviritintä, säätää äänenvoimakkuutta sekä käyttää virtakytkintä. Suojalevyllä peitetty liitäntä on lisäverkkoliitäntä, josta saa verkkovirtaa esimerkiksi levysoittimelle.

Freiburgin koneisto on massiivinen sekä varsin monimutkainen. Sisätilaa hallitsevat Saban valmistamat laadukkaat Greencone -kaiutinelementit, joita näkee silloin tällöin myös omatekoisissa hifi-projekteissa. Elementeillä on kokoa melkoisesti - ovaali pääkaiutin on kooltaan 10x14 tuumaa, sivukaiuttimet 8 tuumaa ja diskanttielementti 6x4 tuumaa. Diskanttielementin jakosuodinkytkennässä oli alunperin 10 µF:n kondensaattori, mutta vaihdoin sen 2,2 µF arvoon hillitäkseni kirkasta soundia.

Koneiston vasemmassa laidassa on automaattivirittimen vaihtovirtamoottori, joka säätää virityskondensaattoreita valitun aaltoalueen mukaisesti. Sen vieressä yläpuolella on kahdella EC92 -putkella (triodi) toteutettu ula-etuaste. Välitaajuusosioiden jälkeen koneiston toisessa päässä on pientaajuusaste vuorovaihepäätteellä sekä järeä virtalähde.

Koneistoa toisesta suunnasta. Päävirtalähteen päällä oikealla on relekytkentöjen erillinen virtalähde. Käyttöjännitteen valitsin on heti virtalähteen vieressä vasemmalla.

Suurikokoinen viiden ohmin Greencone -pääkaiutinelementti. Bassopäässä riittää potkua ja syvyyttä. Toisto ulottuu noin 40 Hz paikkeille. Diskanttitoisto on tarkka ja erotteleva.

Sivukaiuttimina ovat kahdeksan tuumaiset laajakaistaelementit. Niillä on erillinen signaalitulo, jonka taajuusvasteeseen vaikuttavat vastaanottimen puhe- ja musiikkikytkimet. Kaikissa elementeissä on AlNiCo -magneetit.

Kauko-ohjauksen toteuttamiseksi Saba Freiburgiin on suunniteltu releohjattuja kytkintoimintoja, joille syötetään virtaa erillisestä virtalähteestä. Kuvassa näkyvä rele kytkee radioon virran, kun ohjausjännitteen kytkevää virtapainiketta painetaan radion toimintanäppäimistä tai kaukosäätimestä.

Yllä olevissa kuvissa on Freiburgin automaattivirittimen vaihtovirtamoottori, joka etsii ja hienosäätää radiolähetyksiä automaattivirityksen ollessa kytkenttynä. Vastaanotin pyrkii pitämään lähetyksen kuuluvuuden parhaana mahdollisena - signaalin heiketessä tai siirtyessä automatiikka muuttaa viritystä vastaavasti.  Radion putkista ainakin ECL80 ja EABC80 vastaavat automaatin toiminnasta, joista EABC80 liittynee automaatin ilmaisimeen. Virityslaitteisto on varsin monimutkainen, eikä sen toiminta ole allekirjoittaneelle vielä täysin selvillä.

Ula-etuasteen virityskoneistoa.

Amplimoduloitujen taajuuksien sekoitin ja oskillaattoriputki ECH81 hohtaa antenniliitäntäkytkentöjen takana.

Välitaajuusasteessa hehkuu pentodi EF89.

Automaattivirittimen ilmaisimessa on EABC80 -putki. Automaatin toimintaa voi hienosäätää alla olevasta välitaajuusmuuntajasta.

Putkitusta koneiston oikeasta päästä. Putket vasemmalta lähtien ovat EBF89, ECL80, EC92, sen alapuolella EABC80 sekä oikealla kaksi EL84 -päätepentodia. EBF89 -putken molemmin puolin on kaksi välitaajuusmuuntajaa. Lieriön muotoinen osa on tasasuunnatun käyttövirran suodatuslinjassa oleva 2x50 µF elektrolyyttikondensaatori. Kuvassa näkyvä tyhjä putkenkanta on tarkoitettu Saban vikadiagnostiikkalaitteelle.

Vuorovaihepäätteen EL84 -päätepentodit. Moottoroidun äänenvoimakkuussäätimen kytkentöjä näkyy vasemman päätepentodin takana.

Teknisiä tietoja:

Valmistusvuosi:
1956-57 (Radiomuseum). Sarjanumero: 36634

 Aaltoalueet:
ULA, lyhyet, keskipitkät ja pitkät aallot

Käyttöjännitteet:
110, 125, 150, 220 ja 240 volttia. Seleenitasasuuntaus.

Putkitus:
EC92, EC92, ECH81, EF89, EBF89, ECL80, EABC80, EC92, EL84, EL84, EF86 ja näköviritysputki EM71

Äänentoisto:
Korkeiden ja matalien taajuuksien portaattomat säätimet. Puhe- ja musiikkiäänenvärikytkimet. Kaikki kaiutinelementit Saban Greencone -elementtejä. Etupaneelissa 14"x10" bassoelementti ja 6"x4" diskanttielementti. Ensimmäisen asteen jakosuodinkytkentänä on 2,2 µF elektrolyyttikondensaattori. Sivukaiuttimet ovat kahdeksan tuumaa.

Ominaisuudet:
Vauhtipyöräviritykset FM- ja AM -aaltoalueilla. Etupaneelista säädettävä ferriittiantenni. Näköviritysputki. Kaikilla aaltoalueilla automaattinen viritys. Kaukosäätövalmius, jolla voi ohjata viritystä, äänenvoimakkuutta ja virrankytkentää. Lisäkaiutin-, levysoitin-, magnetofoniliitännät sekä langallisen kaukosäätimen ja ulkoisen sähkölaitteen liitännät.

Huoltotoimentpiteet:
Automaattivirittimen hienosäätö. Automaattivirityksen mykistysominaisuuden ohitus äänenlaadun viilaamiseksi. Diskanttielementin jakosuodinkytkennän 10 µF:n kondensaattorin  vaihto 2.2 µF:n elektrolyyttikondensaattoriin.

LÄHDE:
Radiomuseum. Freiburg automatic 7 Radio SABA; Villingen, build. Luettu 25.11.2013. http://www.radiomuseum.org/r/saba_freiburg_automatic_7.html