keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Celeston Regina

Celeston Regina on suurikokoinen vastaanotin, joka on mitoiltaan Saba Freiburg'in kokoluokkaa. Celeston oli Helvar Radio Oy:n sisarmerkki, ja Regina vastasi Helvarin malliston Meteor -vastaanotinta (Nirhamo 2008). Regina on valmistettu vuonna 1956, mikä aikakautena oli äänentoistoon liittyvien tilaefektikikkailujen kulta-aikaa (Viitanen 2012, 13; Radiomuseum). Reginassa tilaefekteihin viittaa 3D Sointi -merkintä radion etukankaassa.  
Reginassa on yhteensä neljä kaiutinelementtiä, joista kaksi on sijoitettu kotelon sivuille.
Celeston Reginassa on antenniliitäntöjen lisäksi magnetofoni- ja lisäkaiutinliitäntä sekä ulostuloliitäntä, johon esimerkiksi magnetofonin liittämällä on voitu tallentaa radiolähetyksiä.
Suomessa televisiot olivat vielä harvinaisia 1950-luvulla. Suomalaisista radiovalmistajista Helvar Oy pyrki herättämään asiakkaiden uteliaisuutta uutta tekniikka kohtaan varustamalla suurempia radiomallejaan erikoisella TV-ääniliitännällä, joka on tässäkin Celestonissa. Liitäntään kytkettiin lisälaite, jolla televisiolähetysten ääni saatiin kuuluville radiovastaanottimen kautta. (Haveri 2011.) Kuvaa vimpaimella ei luonnollisestikaan voinut nähdä, mutta lähetysten ääni oli jo omiaan virittämään telelvisiolähetysten tunnelmaan.
Reginan koneisto on suurikokoinen, mutta osasijoittelultaan ilahduttavan tilava. Etu- ja suurtaajuuskytkennät sijaitsevat oikealla, ja keskellä olevien välitaajuuspiirien jälkeen oikealla ovat ilmaisin- ja pientaajuuskytkennät. Radiokotelon yläosassa näkyy ferriittiantenni. Reginassa on neljä hyvälaatuista kaiutinelementtiä, joista bassokaiutin on varsin isokokoinen - 10x8 tuumaa. 
Reginan kotelon sisätilaa hallitsee 10x8 tuumainen koko äänialueen kaiutinelementti. Kaiutinelementin magneetti on peräisin magneettivalmistaja DEW:iltä Dortmundista, mutta varsinaisen elementtiosan valmistajasta ei ole merkintöjä. Ääneltään Regina on erittäin hyvä; varsinkin keski- ja korkeaäänitoisto miellyttää puhtaalla ja kirkkaalla - silti rasittamattomalla - soinnillaan. Bassoelementin ja radiokotelon suuren koon perusteella saattaisi Reginaltakin odottaa muhkeaa matalien taajuuksien toistoa, mutta lopputulos on selvästi kevyempi kuin esimerkiksi Salora Rivierassa. Reginan kevyehkö bassopää on kuitenkin tarkka ja napakka, mikä miellyttää erityisesti jazzin tai kamarimusiikin kuuntelussa.
Korkeimpien taajuuksien toistosta vastaa Plesseyn diskanttielementti, ja vastaavat ovat myös Salora Metropolissa. Jakosuodinkytkennässä on jälleen 50 µF kondensaattori. Sivukaiutinelementteinä ovat Goodmans'in viiden tuuman laajakaistaelementit.
AM-alueiden oskillaattori- ja sekoitusputkena on jälleen triodi-heptodi ECH81. Tyhjään pertinax-liittimeen kytketään televisioääntä vastaanottava lisälaite.
Celestonin ULA-etuaste on sijoitettu rungon alapuolelle, jolloin laitteesta näkyvillä on ainoastaan suurtaajuusvahvistimena ja sekoittajana toimiva ECC85. Lyhyiden, keskipitkien ja pitkien aaltojen viritysmekanismiin on kytketty kuvassa näkyvä vauhtipyörä asemanhakua jouhevoittamaan. 
AM-alueiden viritykseen käytetään kaksikkokondensaattoria, jossa samalle akselille kytketyistä kondensaattoreista toinen on kytketty valitun taajuusalueen virityspiiriin toisen säätäessä oskillaattoritaajuutta (Wiio & Somerikko 1959, 118-119).
Välitaajuuspiireissä ovat pentodit EF89 ja EF80. Ilmaisin- ja pientaajuusvahvisinputki EABC 80:n takana on päätemuuntaja, josta signaali viedään kaiutinelementeille.

Vasemmalla suurtaajuusvahvistinpentodi EF80 sekä oikealla ilmaisin ja pientaajuusvahvistin EABC80.
Pientaajuusasteen viimeinen vaihe ennen kaiutinmuuntajaa; päätepentodi EL84. Anodivirralle on lämpösulakekytkentä.


Teknisiä tietoja:

Valmistusvuosi:
1956 (Radiomuseum). Sarjanumero: 680905

 Aaltoalueet:
ULA, lyhyet, keskipitkät ja pitkät aallot

Käyttöjännitteet:
127, 220 ja 240 volttia (Radiomuseum). Seleenitasasuuntaus.

Putkitus:
ECC85, ECH81, EF89, EF80, EABC80, EL84 sekä näköviritysputki EM80.

Äänentoisto:
Korkeiden ja matalien taajuuksien portaattomat säätimet. Äänenvärinsäätökytkimet valinnoilla puhe, soolo, konsertti ja jazz. Pääkaiutinelementtinä 10x8 tuuman elementti, valmistajasta ei tietoa (DEW -magneetti), diskanttikaiuttimena neljän tuuman Plessey ja sivukaiuttimina viiden tuuman Goodmans -elementit. Ensimmäisen asteen jakosuodinkytkentänä on 50 µF elektrolyyttikondensaattori.

Ominaisuudet:
Vauhtipyöräviritys AM -aaltoalueilla. Etupaneelista säädettävä ferriittiantenni, joka kytketään käyttöön käyttönäppäimistä. Näköviritysputki. Lisäkaiutin- ja levysoitinliitäntöjen lisäksi ääniulostuloliitäntä. Liitäntä lisälaitteelle, jolla voidaan vastaanottaa analogisten tv-lähetysten ääntä.

Huoltotoimenpiteet:
Paperikondensaattorien ja muutamien vastusten uusinta. FM-virittimen viritysnarujen uusinta.


LÄHTEET:

Haveri, T. 2011. Helvar Jupiter TV-liitäntä. Vastaus #1. Suomen Radiohistoriallinen Seura. Luettu 10.12.2013.http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1320705668/0 

Nirhamo, L. 2008. Celeston Regina: mikä on vastaavan Helvarin nimi? Vastaus #1. Suomen Radiohistoriallinen Seura. Luettu 10.12.2013. http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1228727760

Radiomuseum. Celeston Regina. Luettu 11.12.2013. http://www.radiomuseum.org/r/helvar_celeston_regina.html 

Viitanen, K. 2012. 3D-sointi ja pseudostereofonia suomalaisissa 1950-luvun radioissa. Radiot. Radiohistoriallinen julkaisu 3/2012, 12-15.

Wiio, A., Somerikko, U. 1959. Uusi radiokirja. Toinen painos. Helsinki: Tekniikan maailma. 



1 kommentti:

  1. Mikähän tällaisen radion hinta/arvo on tänä päivänä?
    Kiinnostaa kun itselläni on tuollainen 😊

    VastaaPoista