torstai 17. huhtikuuta 2014

Telestar Concertino 56

Kotimainen Telestar Concertino 56 on Telefunkenin lisenssisopimuksella valmistettu putkivastaanotin, joka vastaa sähköiseltä kytkennältään Telefunken Concertino 6:sta. Vuosina 1955-1956 valmistettu vastaanotin on Saloran valmistama (Radiomuseum).


Telestarin ulkoasussa on selvästi samaa näköä Saloran radiomallien kanssa. Vastaanottimessa on aikakauden Telefunken -radioille tyypilliset pilarikaiuttimet, jollaisia myös Salora alkoi käyttää omissa radiomalleissaan.
Vastaanottimen liitännät ovat tavanomaiset, mutta painotekstien sininen väri tekee piristävän poikkeuksen totutusta linjasta.
Telestarin koneisto on selkeä ja laadukkaasti koottu. Koneistossa on näkyvissä sekä Telefunkenin että Saloran osia. Esimerikisi välitaajuusmuuntajat sekä ilmaisimen muuntaja putkikoteloineen tulevat Telefunkenilta. Saloralta peräisin ovat muun muassa verkko- ja päätemuuntajat sekä koneiston runko.
Telestarin kaiutinvarustelu on varsin vakuuttava. Suuressa 12x7 tuuman pääkaiutinelementissä ei ole merkintöjä valmistajasta, mutta ulkoasun ja rakenteen perusteella elementti on Isophonin valmistama. Neljän tuuman diskanttielementit ovat todennäköisesti samalta valmistajalta. Ääneltään radio on todella hyvä; bassotoisto on melko lämmin, pehmeä ja ulottuu matalalle. Korkeiden äänten toisto on rasittamaton ja selkeä , tosin Saloran Rivieraan tai Metropolin verrattuna selvästi tummempi.    

Telestarin radiokotelo on kotimaista tuotantoa. Samalla tehtaalla on valmistettu muun muassa Philipsin radiomallien koteloita.

Koneiston vasemmasssa kulmassa on Telefunkenin valmistama FM-etuste, jossa ECC85 kaksoistriodi toimii suurtaajuusvahvistimena sekä sekoittajana. Verkkosuotokondensaattorin oikealla puolella on AM-kaksoiskondensaattori.

AM-etuasteen triodi-heptodi ECH 81, välitaajuusmuuntaja sekä VT-asteen pentodi EF89.

Teknisiä tietoja:

Valmistusvuosi:
1955-1956 (Radiomuseum). Sarjanumero:  41689.

Aaltoalueet:
ULA, lyhyet, keskipitkät ja pitkät aallot

Käyttöjännitteet:
110, 127, 220 ja 250 volttia. Seleenitasasuuntaus.

Putkitus:
ECC85, ECH81, EF89, EF89, EABC80, EL84 sekä näköviritysputki EM80.

Äänentoisto:
Korkeiden ja matalien taajuuksien portaattomat säädöt. 12x7 tuuman Isophon pääkaiutinelementti sekä kaksi Isophonin neljän tuuman diskanttielementtiä. Ensimmäisen asteen jakosuodin (50 μF kondensaattori).

Ominaisuudet:
Näköviritysputki. Lyhytaaltoalueen hienosäätö. Etupaneelista säädettävästä ferriittiantenni. Levysoitin-, magnetofoni- ja lisäkaiutinliitännät.

Huoltotoimenpiteet:
Kotelon pohjalevyn korjaus (liimaus). Vrtakytkimeltä sulakkeelle ja jännitteenvalitsimelle lähtevien johtojen uusinta. Pääteputken hilakondensaattorin vaihto. Verkkosuodatinkondensaattorin vaihto. Diskanttielementtien jakosuodinkondensaattorin vaihto sekä diskanteilta irronneen kaiutinjohdon korjaus. Tasasuuntaajan vaihto. EL84 ja EABC80 -putkien vaihto. Ferriittiantennin kunnostus.



LÄHDE: Radiomuseum. Concertino 56. Luettu 17.4.2014. http://www.radiomuseum.org/r/telestar_concertino_56.html

4 kommenttia:

  1. Moikka,

    Meiltä löytyy kotoa tällainen, täysin toimiva yksilö isoäidin perintönä. Radio kuuluu ja soi hienosti, mutta osaisitko kertoa asiaan vihkiytymättömälle, että saisiko esim. magnetofoniliitäntään laitettua vaikkapa kännykän kautta musiikkia soimaan, vai vaatiiko enemmän virittelyä kuin vain sopivan johdon?

    VastaaPoista
  2. Hei!

    Pahoittelut, että vastaaminen on hieman viivästynyt. Putkiradioon saa kytkettyä ulkoisen äänilähteen, esimerkiksi puhelimen tai mp3 -soittimen. Välijohdon valmistukseen on useampia ohjeita, mutta helpoiten asia hoituu näin.

    1. Otetaan välijohto, jossa toisessa päässä on 3,5 mm stereoplugi (ns. kuulokeliitäntä) ja toisessa päässä rca-liitännät.

    2. Rca-liitännät katkaistaan pihdeillä ja johtojen päät kuoritaan.

    3. Kuorittaessa johtojen eristeiden alta paljastuu sisempi eristepäällysteinen signaalijohto. Sen ympärillä tai vieressä kulkee irrallista kuparisäiettä tai -punosta.

    4. Sisemmän signaalijohdon pää kuoritaan ja kuparisäikeet/ -punos kierretään siististi yhteen omaksi johtimeksi.

    5. Nyt, kun molemmat katkotut rca-johtopäät on kuorittu, molempien päiden signaalijohtimet yhdistetään/juotetaan keskenään. Myös molempien päiden kuparisäikeet/ -punokset yhdistetään keskenään. Huomaa, että signaalijohtimet ja kuparisäikeet/-punokset eivät saa koskettaa toisiaan. Muuten tuloksena on oikosulku, jolloin äänilähde (esim. puhelin) tai putkiradio saattaa vaurioitua.

    6. Yhdistetyt signaalijohtimet liitetään putkiradion levysointinliitännän ylempään reikään. Kuparisäikeet/-punospuoli puolestaan liitetään levysoitinliitännän alempaan reikään. (Liitännässä on keskellä myös kolmas reikä, johonka ei liitetä mitään. Se on alkuperäisen liitännän ohjausnasta)

    7. Putkiradion käyttönäppäimistöstä valitaan "Platte", jolloin musiikin pitäisi alkaa kuulua.

    8. Johto kannattaa viimeistellä juottamalla yhdistettyihin signaalijohtoihin ja kuparipunoksiin lyhyet johdonpätkät, jolloin liitoksen toimivuus paranee. Varmista myös juotosten lujuus ja eristys siten, että sugnaalijohtimet ja kuparipunokset eivät kosketa toisiaan (jotta vältetään oikosulku)

    9. Ylläloleva selostus voi vaikuttaa monimutkaiselta. Olemassa on myös toinen käyttökelpoinen ja hauskakin tapa, jolla oman musiikin saa soimaan putkiradiosta. Hanki autokäyttöön tarkoitettu pienitehoinen FM-lähetin, jossa on joko paristojen tai muuntajan käyttömahdollisuus. Tälloin lähetin kytketään äänilähteeseen ja putkiradio viritetään radiolähettimen lähettämälle FM-taajuudelle. Tällä tavalla vältytään johtovirityksiltä ja puhelimen musiikin saa kuulumaan tarvittaessa vaikkapa useammasta radiosta eri huoneissa. Edullisia FM-lähettimiä myydään verkkokaupoissa, esimerkiksi täällä: http://www.clasohlson.com/fi/FM-lähetin-Belkin-Tunecast-II/38-4920. Suosittelisin radiolähettimen hankkimista välijohtorakentelun sijasta.

    VastaaPoista
  3. Pahus, unohdin vastata tähän. Kiitokset seikkaperäisistä ohjeista! Olen rakennellut johtoja aiemmin, mutta en mihinkään RCA-liitäntäisiä vanhempiin laitteisiin... En olisi tajunnut liittää signaalijohtimia yhteen (joka käsittääkseni muuttaa stereon monoksi?)

    Päädyin kuitenkin tilaamaan johdon Uraltonesta, ja täytyy myöntää että kyllä siitä hienompi tuli kuin mitä olisin itse askarrellut :)

    Ja mikä tärkeintä - kaikki toimii, mikään ei ole mennyt rikki ja musiikki soi upeasti!

    VastaaPoista
  4. Hei,
    Meillä löytyy myös samanlainen radio kotoa tosin itse olen täysin amatööri näissä asioissa.. Mun kysymys on yksinkertainen, miten radion saa päälle/pois päältä ilman että pistokkeen liittää/irroitta. Radio moodin saan kyllä pois mutta valot jää päälle ja laite surisee hieman. Kiitos vastauksesta etukäteen.

    VastaaPoista