tiistai 8. syyskuuta 2015

Luxor Ambassadör 3398W

Ambassadör oli ruotsalaisen Luxor -radiotehtaan ylimmän hintaluokan radiovastaanotin. Vuonna 1957 valmistettu putkivastaanotin edusti - ja edustaa edelleenkin - analogisen yleisradiotekniikan huippua. Monipuoliseen varusteluun kuuluu muun muassa lähes täydellinen lyhytaaltoalue, ferriittiantenni, monipuoliset äänenvärisäädöt, tehokas vuorovaihepääteaste sekä neljä korkealaatuista kaiutinelementtiä.

Vastaanottimeen kuuluvat aikakaudelle vakiintuneet levysoitin-, magnetofoni- sekä lisäkaiutinliitännät. Takakansi on ajan saatossa kärsinyt kosteudesta.

Ambassadörin kookas koneisto on osasijoittelultaan tiheä, mutta kuitenkin selkeä. Suurtaajuusasteet sijaitsevat radion vasemmassa kulmassa sekä pientaajuusasteet oikealla. Virtalähde on kookas (oikealla), sillä 9 putken koneisto vuorovaihepääteasteineen vaatii virranantokykyä.


Vasemmalla edessä on Telefunkenin valmistama ULA-etuaste. Tätä ECC85 -putkella varustettua etuastetta käytettiin yleisesti 1950-luvun putkiradioissa. 

ULA-etuasteelta oikealle päin siirryttäessä vastaan tulevat ferriittiantenni, välitaajuusasteiden kelakotelot, AM-kaksoiskondensaattori (etummaisen välitaajuusastekotelon takana), suurikokoinen päätemuuntaja, ULA-alueen foster-seeley -ilmaisimen kelakotelo (päätemuuntajan edessä oleva pieni pyöreä metallikotelo), tasasuunnatun verkkojännitteen kurisin (pienempi muuntaja), kuristimen takana pääteputket (2 * EL84) sekä aivan oikealla kookas verkkomuuntaja käyttöjännitevalitsimineen.




Yleisesti käytetyn suhdeilmaisimen sijasta Ambassadör -vastaanottimessa ULA-alueen ilmaisu tapahtuu foster-seeley -ilmaisimella, jota pidetään ominaisuuksiltaan suhdeilmaisinta hieman parempana.



Pääkaiutinelementteinä on kaksi Goodmansin kokoäänialueen elementtiä. Kokonaisuutena vastaanottimen ääni on miellyttävän täyteläinen ja lämmin. Keskiäänialue on erotteleva.

Diskanttielementteinä on Plesseyn valmistamat 6x4 tuuman elementit. Vaikka vastaanottimessa ei olekaan varsinaisia korkeaäänielementtejä, Plesseyn elementtien vaste korkeammilla taajuuksilla on varsin hyvä.

Teknisiä tietoja:

Valmistusvuosi:
1957-1958. Sarjanumero: 74091

Aaltoalueet:
Kolme lyhytaaltoaluetta, keskipitkät ja pitkät aallot

Käyttöjännitteet:
110, 127, 150, 220 tai 250 volttia AC. Seleenitasasuuntaus.

Putkitus:
ECC85, ECH81, EBF89, EF80, EABC80, ECC83, EL84, EL84 ja näköviritysputki EM80

Äänentoisto:
Korkeiden- ja matalien äänien portaattomat säätimet. Pääkaiuttimina kaksi Goodmans'in kahdeksan tuuman elementtiä sekä sivuilla kaksi Plesseyn 4x6 tuuman laajakaistaelementtiä. Ensimmäisen asteen jakosuotimena diskanteissa 50 µF:n kondensaattori.

Muut ominaisuudet:
Vauhtipyöräviritys FM ja AM -aaltoaluilla. Etupaneelista säädettävä ferriittiantenni. Säädin, joilla radion sisäiset kaiutinelementit mykistetään ulkoisia kaiuttimia käytettäessä. Lisäkaiutin-, levysoitin- ja magnetofoniliitännät.

Huoltotoimenpiteet:
Paperikondensaattorien ja muutamien elektrolyyttien vaihto.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Celeston Concerto

Helvar Jupiterin sisarmalli Celeston Concerto tuli putkiradiomarkkinoille vuonna 1955 (Radiomuseum). Ominaisuuksien ja varustelun perusteella Concerto on ollut korkeamman hintaluokan vastaanotin. Radio on varsin suurikokoinen ja painava, mutta onnistuneen muotoilunsa ansiosta vastaanotin on olemukseltaan varsin sopusuhtainen ja silmää miellyttävä.



Celeston Concertossa on 1950-luvun  radioastaanottimille tyypilliset liitännät. Erikoisuuksina ovat linjatasoinen lähtöliitäntä sekä liitäntämahdollisuus Helvarin TV-äänilisälaitteelle.




Celeston Concerton koneisto on varsin suurikokoinen sekä osasijoittelultaan väljä ja selkeä. Suurtaajuusosiot ovat tyypilliseen tapaan vasemmalla pientaajuuspuolen ollessa koneiston oikeassa laidassa. Telefunkenin valmistama ula-etuaste on sijoitettu koneiston rungon alapuolelle.  

Kuvan alalaidassa on TV-lisälaitteen liitin.




Alunperin ECC85:lle suunniteltu ula-etuaste toimii ongelmitta myös korvaavalla kaksoistriodilla 6N1P. Hyväkuntoiset ECC85 -putket alkavat olla nykypäivänä harvinaisia, joten korvaavien putkimallien löytäminen helpottaa radioharrastajan arkea kummasti.




Vahvistimen päätepentodi EL84. Pääteasteen ja ilmaisimen yhteyteen oli rakennettu automaattinen pientaajuusasteen kaistansäätö, joka rajoitti korkeiden äänten toistoa häiriöiden vähentämiseksi heikolla vastaanottosignaalilla. Radiolähetysten tekiikan kehityttyä moinen häiriökorjain on käynyt tarpeettomaksi ja toistoa rajoittavan säädön käytöstä poisto paransi radion äänenlaatua entisestään. 


Celeston Concerton kaiutinvarustelu on vakuuttava. Pääkaiuttimena on 10x8 tuuman saksalainen DEW. Keskiäänisinä radion sivuilla on viistosti suunnatut Goodmansin 6x4 tuuman elementit. Diskanttielementti on sähköstaattinen Princeps TE-10, jonka sointi on erittäin puhdas ja verhoutumaton. Radion diskanttitoisto on Salora 805:n tavoin erinomainen 




Teknisiä tietoja

Valmistusvuosi:
1955 (Radiomuseum). Sarjanumero: 656093

Aaltoalueet:
ULA, lyhyet, keskipitkät ja pitkät aallot

Käyttöjännitteet:
127, 220 ja 240 volttia. Seleenitasasuuntaaja.

Putkitus:
ECC85 (korvaavana 6N1P), ECH81, EF89, EF80, EABC80, EL84, sekä näköviritysputki EM80.

Äänentoisto:
Korkeiden ja matalien taajuuksien portaattomat säädöt. 10x8 tuuman DEW -pääkaiutinelementti, kaksi Goodmans 6x4 tuuman keskiäänistä sekä Princeps -elektrostaattinen diskanttielementti.

Ominaisuudet:
Näköviritysputki, levysoitin-, linjaulostulo- ja lisäkaiutinliitännät.

Huoltotoimenpiteet:
Paperi- ja elektrolyyttikondensaattoreiden vaihtoa. Kontaktipintojen ja kytkimien puhdistusta.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Salora 805

Saloran 805 -vastaanotin on valmistettu vuonna 1955, ja se edusti mallikautensa ylempää hintaluokkaa (Radiomuseum). Aikanaan kyseistä mallia mainostettiin vastaanottimena, jossa oli erityisesti panostettu äänenlaatuun.

Salora 805:ssa on kaikkiaan neljä kaiutinelementtiä, joista kaksi on sijoittettu perinteisesti radion sivuille. Saloran seuraavan mallikauden vastaanottimissa (1956 - 1957) sivukaiuttimet siirtyivät radion kulmiin. 


Vastaanottimen takakansi on kärsinyt vesivahingosta aikojen saatossa. Kannen alaosaan on painettu havainnollinen kaavakuva vastaanottimen putkituksesta.



Salora 805:n koneisto muistuttaa rakenteeltaan varsinkin seuraavan mallisukupolven Salora Milanoa. Sisätilaa hallitsevat kaiutinelementit, joista yksi on elektrostaattinen diskanttielementti. 


Muiden saman aikakauden Salora -vastaanotinten tavoin 805:ssa käytetään Telefunkenin valmistamaa ULA-etuastetta sekä kaksoistriodi ECC85:sta.

Välitaajuusasteen pentodi EF89. Välitaajuusasteiden onnistunut suunnittelu sekä toteutus vaikuttavat ratkaisevasti vastaanottimen herkkyyteen ja selektiivisyyteen. Salora 805 on herkkä vastaanotin, jolla voi harrastella myös lyhytaaltokuuntelua talvi-illan hämärässä tunnelmoiden.

Voimakkaasti suuntaava ferriittiantenni auttaa vähentämään keskipitkillä ja pitkillä aalloilla esiintyviä häiriötä.

Etummaisena kolmoisdiodi-triodi EABC80, joka toimii ilmaisimena sekä pientaajuusasteen esivahvistimena. Taustalla päätepentodi EL84 sekä päätemuuntaja.


Pääkaiutinelementti on englantilainen 6x9 tuuman Goodmans. Vastaanottimessa on miellyttävän rasittamaton ja erotteleva ääni - varsinkin keskialueen toisto yllättää puhtaudellaan.

Sivukaiutinelementteinä on neljän tuuman saksalaisvalmisteiset Isophonit. Alkuperäinen pääteasteen kytkentä päätepentodin ja päätemuuntajan välillä leikkasi liian jyrkästi korkeiden äänten toistoa, jolloin elektrostaattiselle diskantille ei jäänyt juuri toistettavaa taajuuskaistaa. Pienellä kytkennän muutoksella vastaanottimen taajuusvasteen sai ulottumaan selvästi korkeammalle, jolloin myös diskanttielementti alkoi soida.


Teknisiä tietoja

Valmistusvuosi:
1955 (Radiomuseum). Sarjanumero: 25250

Aaltoalueet:
ULA, lyhyet, keskipitkät ja pitkät aallot

Käyttöjännitteet:
110, 127, 220 ja 250 volttia. Seleenitasasuuntaaja.

Putkitus:
ECC85, ECH81, EF89, EF89, EABC80, EL84, sekä näköviritysputki EM80.

Äänentoisto:
Korkeiden taajuuksien portaaton säätö. Kaksiasentoinen bassokytkin. 6x9 tuuman Goodmans -pääkaiutinelementti, kaksi Isophonin neljän tuuman keskiäänistä sekä Princeps -elektrostaattinen diskanttielementti.

Ominaisuudet:
Näköviritysputki, levysoitin- ja lisäkaiutinliitännät.

Huoltotoimenpiteet:
Paperi- ja elektrolyyttikondensaattoreiden vaihtoa. AM-taajuuksien virityskoneiston katkenneen narun uusinta.

LÄHDE: Radiomuseum. 805. Luettu 4.2.2015.
http://www.radiomuseum.org/r/salora_805.html