keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Harmon 779 W-S

Suomalaisvalmisteinen Harmon -putkivastaanotin on turkulaisen Radiokeskus Oy:n tuote (Radiomuseum). Tämän hieman harvinaisemman vastaaottimen osalta ei ole varmaa tietoa, oliko radioliikkeellä omaa tuotantoa, vai onko radio teetetty alihankintana. Harmon on todennäköisesti vuosimallia 1956 -57, ja se on ollut keskihintaluokan tai ylemmän hintaluokan vastaanotin.  
Vastaanottimen takapaneelissa on antenni- ja maaliitäntöjen lisäksi levysoittimen ja lisäkaiuttimen liitännät. Erikoisuutena radiossa on linjatasoinen ulostulo, joka on voitu kytkeä esimerkiksi kelanauhuriin tai muuhun äänentallennuslaitteeseen.


Harmonin koneisto on ulkoasultaan melko omintakeinen, eikä siinä ole juurikaan yhtäläisyyksiä muiden radiovalmistajien vastaanotinten kanssa. Tämä puoltaisi mahdollisuutta, että Radiokeskus Oy:llä on ollut myös omaa tehdastuotantoa. 
Kuva suurtaajuusasteilta pientaajuusasteiden suuntaan. Kuvan keskellä oleva laatikko on suojakoteloitu AM-kaksoiskondensaattori. Sen takana on kaiutinmuuntaja, jolla sovitetaan päätepentodin (EL84) ulostulo matalaohmisille kaiutinelementeille sopivaksi.

Kuva pientaajuusasteilta suurtaajuusasteiden suuntaan. Vasemmalla olevat alumiiniputkilot ovat välitaajuusvahvistusasteiden muuntajia.
FM-etuaste vaikuttaa ulkoisesti samanalaiselta, joita on käytetty ainakin Philipsin saman aikakauden vastaanottimissa. Suurataajuusvahvistimena ja sekoittajana toimii kaksoistriodi ECC 85.


Ilmaisin- ja etuasteputken (EABC80) ja päätepentodin (EL84) välissä on virtalähdeosion 2x47 µF -suodatinkondensaattori. Alkuperäinen suodatinkondensaattori on aikanaan joutunut vaihtoon, sillä tämä osa vaikuttaisi olevan 1960-70 -luvulta.

Vastaanottimessa on kolme Plesseyn valmistamaa elementtiä, joista kotelon sivuilla olevat diskanttielementit on kytketty seuraavassa kuvassa näkyvään äänenväri- ja jakosuodinyksikköön. Harmon edustaa 3D -äänilaajennusten aikakautta; tässäkin mallissa on useampia äänen tilatuntuun vaikuttavia kytkimiä. Harmonin ääntä voisi luonnehtia skarpiksi ja erottelevaksi. Napakka - joskaan ei kovinkaan matalle ulottuva - bassopää sopii hyvin jazzin kuunteluun.


Koneiston oikeassa laidassa on suurikokoinen verkkovirtamuuntaja, jolta tuleva vaihtovirta tasasuunnataan EZ80 -kokoaaltotasasuuntaajaputkella (kuvassa etummaisena).


Teknisiä tietoja

Valmistusvuosi:
1956-1957 (arvio).

Aaltoalueet:
ULA, lyhyet, keskipitkät ja pitkät aallot

Käyttöjännitteet:
120, 220 ja 245 volttia. Tasasuuntaus putkella EZ80.

Putkitus:
ECC85, ECH81, EF85, EABC80, EL84, EZ80 sekä näköviritysputki EM80.

Äänentoisto:
Korkeiden ja matalien taajuuksien portaattomat säädöt. Äänenlaajennus- ja äänenvärikytkimet. 10x6 tuuman Plesseyn pääkaiutinelementti sekä kaksi Plesseyn neljän tuuman diskanttielementtiä. Jakosuoto kondensaattorilla.

Ominaisuudet:
Näköviritysputki, levysoitin-, linjaulostulo- ja lisäkaiutinliitännät.

Huoltotoimenpiteet:
Paperi- ja elektrolyyttikondensaattoreiden vaihto.




LÄHDE: Radiomuseum.History of the radio manufacturer Harmon, Turku. Luettu 10.9.2014. http://www.radiomuseum.org/dsp_hersteller_detail.cfm?company_id=6784


1 kommentti:

  1. Hei Ville! Minulla on myös tämä hieno putkiradio. Löytyykö sinulta kytkentäkaaviota kyseiseen radioon?

    Aki

    VastaaPoista